Emily Bratt & Joel Karlsson

Täältä puutarhuri Emily Bratt ja teollinen muotoilija Joel Karlsson ovat myös löytäneet paikkansa maailmassa. Soratien päässä kohoaa heidän talonsa, jonka harmaantunut julkisivu sulautuu lähes saumattomasti ympäröivään luontoon. Mutta se, että perhe päätyi juuri tänne, ei ollut mitään ennalta suunniteltua.
– Päädyimme tänne täysin sattumalta. Kun löysimme tontin, täällä oli vain pieni kesämökki, eikä tänne johtanut edes kunnollista tietä, Joel kertoo.

Siitä huolimatta molemmat ihastuivat sijaintiin, luontoon ja ennen kaikkea viljelymahdollisuuksiin.
– Tunsin heti, että tässä paikassa oli jotain taianomaista. Täältä löytyy kaikki: metsä, rantaniityt ja sitten meri. Mutta ratkaisevaa oli mahdollisuus omaan puutarhaan, Emily sanoo.

Suunnitelma oman tien rakentamisesta alkoi muotoutua, ja melko nopeasti kävi ilmi, että pieni kesämökki oli purettava uuden tieltä.

– Kokeilimme nukkua yön siinä suloisessa pikku mökissä, mutta heräsimme siihen, että kuulimme seinissä liikettä. Huomasin aukon, josta pilkotti esiin pari tuntosarvea. Kävi ilmi, että koko seinät olivat täynnä hevosmuurahaisia, Emily kertoo ja nauraa.

Erilaisten ratkaisujen tarkastelun jälkeen valinnaksi tuli lopulta talopaketti, jonka Joel saattoi piirtää uudelleen heidän toiveidensa mukaan. Muun muassa perustusta mukautettiin niin, että Joelin veteraaniautolle saatiin tilaa.
– Ajatuksenamme oli rakentaa mahdollisimman suuri, jotta myöhemmin ei tarvitsisi laajentaa. Mutta toki siitä on seurannut myös haasteita, ja osa huoneista on jäänyt pitkäksi aikaa keskeneräisiksi. Mutta meille se ei ole maailmanloppu, Joel sanoo.
– Jotkut muut ehkä stressaantuisivat siitä, mutta meille on ollut vahvuus, ettei tällainen asuminen häiritse meitä. Luulen, että me molemmat olemme melko tottuneita pieneen kaaokseen, Emily sanoo.

Muutto Tjörnille oli käännekohta Emilyn elämässä. Työskenneltyään pääasiassa julkisissa puutarhaympäristöissä hänessä alkoi kasvaa kaipuu kestävämpään elämäntapaan, niin yksityiselämässä kuin työssäkin.
– Olimme juuri alkaneet rakentaa taloa ja halusimme elää enemmän omien kiinnostuksenkohteidemme mukaan, mitä emme voineet tehdä samalla tavalla, kun asuimme kaupunkiasunnossa, Emily kertoo.

Taiteilija Olle Ljungströmin viimeisen kiertueen aikana, jolla Emily lauloi taustoja, kiinnostus Slow Flower -liikettä kohtaan alkoi kasvaa rinnalla. Sen jälkeen hän on ehtinyt julkaista kirjan ”En annan slags trädgård”, jossa lukija pääsee astumaan hänen kukoistavaan maailmaansa ja oppimaan lisää siitä, kuinka omassa puutarhassa voi kasvattaa leikkokukkia ympäri vuoden kestävällä tavalla.

Hän on yksi ”Blomsteruppropet”-aloitteen käynnistäjistä, joka kannustaa valitsemaan ilmastoystävällisiä, lähituotettuja kausikukkia, hän on aiemmin toiminut ”Snittblomsodlare i Sverige” -yhdistyksen varapuheenjohtajana ja käynnistänyt Ruotsin ensimmäisen Slow Flower -koulutuksen Gunnebo linnassa.

Työpajojen ja Instagramin kautta hän jakaa myös upeita centerpiece-asetelmia ja persoonallisia kukka-asetelmia.
– Aloitin työskentelyn puutarhan parissa 24 vuotta sitten, ja minulla on aina ollut viehtymys kasveihin. Kiinnostus juuri leikkokukkiin ja kukkien sommitteluun tuli myöhemmin. Kun löysin Slow Flower -liikkeen, tunsin heti, että se oli jotain tärkeää ja kiinnostavaa. Tähän aikaan moni oli jo innostunut kasvattamaan omia sesonginmukaisia vihanneksia, mutta paikallisesti kasvatettuja sesongin leikkokukkia ei käytännössä ollut olemassa. dag pidän luentoja ja työpajoja, teen myös puutarhakonsultaatioita, ja marraskuussa ilmestyy toinen kirjani, Emily kertoo.

Jos Emilyn luovuus saa puutarhassa vapaat kädet, Joelin luovuus pääsee valloilleen arkkitehtitoimisto Krook & Tjäderillä, jossa hän työskentelee pää- ja teollisena muotoilijana. Hiljattain hän voitti kilpailun Tukholman bussikatosten uuden ilmeen suunnittelusta, mutta hänet tunnetaan parhaiten valaisimesta ja modernista designklassikosta Streck, joka on suunniteltu Örsjö Belysningille.
– Kaikista suunnittelemistani tuotteista juuri tuosta valaisimesta on tullut eräänlainen kansallinen julkkis, Joel selittää.

Joel kuvailee itseään keräilijäksi, ja vaikka kummankin on vaikea lokeroida kotiaan tiettyyn sisustustyyliin, sisustusta yhdistää moni asia.
– Meillä ei ehkä ole mitään selkeästi määriteltyä sisustustyyliä, mutta jokaisella talon huonekalulla ja esineellä on oma alkuperänsä. Oli kyse sitten antiikkiesineestä, taidekäsityöstä tai italialaisesta sohvasta. Kaikella on oma tarinansa, ja kaikki on kodissamme syystä. Se on meille kiinnostavampaa, Joel sanoo.

Yksi esimerkki on kirjahyllyssä oleva itse rakennettu sukelluskypärä, jota Joelin äiti käytti sukeltaessaan monta vuotta sitten. Lisäksi jokaisen huoneen taustalla on selkeä ajatus – kuten vihreäksi maalattu työhuone tai sininen eteinen, joka johtaa tapetoituun unikkokirjastoon.
– Olemme aina kutsuneet huonetta kirjastoksi, ja kun unikot nousivat seinille, siitä tuli meidän unikkokirjastomme, Joel sanoo.

Heistä molemmista tuntui itsestään selvältä, että juuri Vallmo saisi verhota kirjaston seinät.
– Yksi ensimmäisistä koiristamme oli nimeltään Vallmo, ja jos olisimme saaneet tyttären, hänen nimensä olisi ollut Poppy, joten tuntui hienolta saada vallmo osaksi kotiamme, Joel sanoo.

Mutta se ei ollut ainoa syy, miksi he molemmat ihastuivat suurikuvioiseen tapettiin. Modernistinen tunnelma oli tärkeä, mutta myös yhteys puutarhaan.
– Kun näin tämän tapetin, ajattelin vain: Kyllä! Tämä on se tapetti, jonka haluamme. Tuntui aivan uskomattoman ihanalta, että jättimäiset unikot todella saavat hallita tilaa, Emily sanoo.

Hän kertoo, että vallmo on kukka, joka on kulkenut hänen mukanaan eri tavoin läpi elämän.
– Yhdeksännellä luokalla tein työn peltounikosta, ja muistan ensimmäisen kerran, kun luin siitä halutusta sinisestä vuoriunikosta lempikirjassani ”Sinun puutarhasi”, jonka on kirjoittanut Karin Berglund. Se oli kaunein kukka, jonka olin koskaan nähnyt! Myös erilaiset yksivuotisen vallmo lajit olivat ensimmäisiä kukkia, joita kylvin täällä puutarhassa, Emily sanoo.

Kauneuden merkitys on asia, johon Emily palaa usein:
– Puutarhurina ajattelee kasvupaikkalähtöisesti, mikä tarkoittaa oikeaa kasvia oikeaan paikkaan. Siksi on jotakin niin kaunista siinä, että poimii kukkia, jotka ovat kasvaneet puutarhan eri paikoissa, aivan erilaisissa kasvuympäristöissä. Kun ne asetetaan keskusasetelmaan, luonnossa koskaan kohtaamattomat kukat saavat aivan ensimmäisen rakkauskohtaamisensa. Ja se on jotakin aivan valtavaa!