Vuosisadanvaihteen tapetit 1880–1910

1800-luvun loppu

1800-luvun lopulla tapetteja oli lähes jokaisessa kodissa. Vuosisadan vaihteessa oli tavallista tapetoida koti uudelleen melko usein. Paperi oli edelleen melko heikkolaatuista, ja tapetit haalistuvat, kellastuivat ja repeilivät paljon helpommin kuin nykyään.
1800-luvun lopulla tuli suosituksi valita tapetit huonekohtaisesti. Ruokasaleissa käytettiin usein tummasävyisiä tapetteja, joissa oli tummanvihreä, viininpunainen tai musta pohja – ne sointuivat usein tammikalusteisiin. Myös ylellisiä materiaaleja, kuten marmoria tai kullattua nahkaa jäljittelevät tapetit, olivat suosittuja näissä huoneissa. Tupakkahuoneissa ja kirjastoissa käytettiin usein tummia, itämaisia kuvioita – tunnelmallista ja hienostunutta! Sitä vastoin salongeissa suosittiin vaaleita, ilmavia tapetteja, ja makuuhuoneissa kukkakuosit olivat yleisiä.

Vuosisadanvaihteen Jugend ja Art Nouveau

Tapettien värit ja kuviot ovat usein heijastaneet kulttuurisia ja poliittisia ihanteita, ja niin oli myös vuosisadan vaihteessa, jolloin Jugend ja Art Nouveau nousivat suosioon (kaksi nimitystä samalle tyylille). Tältä ajalta peräisin olevia tapetteja kuvaavat pehmeät, orgaaniset muodot ja luonnosta inspiroituneet aiheet, kuten kukat, lehvästöt ja hyönteiset – taiteellinen vastalause teollistumisen raskaammalle ja standardoidummalle tyylille.

Arts & Crafts -tapetit

1900-luvun alussa myös englantilainen Arts and Crafts -liike rantautui Ruotsiin. Olet varmasti nähnyt liikkeen pioneerin William Morrisin kasviaiheisia kuvioita? 1800-luvun näyttävät kasviaiheet vaihtuivat hoikempiin, kiemurteleviin kasvikuvioihin symmetrisissä asetteluissa, usein pohjoismaisesta luonnosta inspiroituneina. Liljat, iirikset, unikkokukat, lumpeet ja pionit koristivat monia ruotsalaisia koteja.
Vuoden 1910 tienoilla myös gobeliinityyliset tapetit, joissa oli tummia sävyjä ja kudottu vaikutelma, tulivat muotiin. Pienikuvioiset tapetit, kuten pienet kukkakimput, olivat erityisen suosittuja makuuhuoneissa.